% miksi halutaan siirtyä (frekventistisen/bayes-ppäättelyn ongelmat), edut, esiintyminen, erot, käyttö
Kuten Pearl ja Mackenzie esittävät kirjassaan Miksi, ihmisillä on luontainen kausaalisen päättelyn taito \cite{miksi}. Tavalliset tilastollisen päättelyn menetelmät eivät tarjoa tapaa määritellä kausaalista yhteyttä: aineistosta voidaan päätellä erilaisia \emph{korrelaatioita}, mutta päättely B \emph{johtuu} A:sta vaatii uudenlaista näkökulmaa. Käytännön tutimuksessa tarve on olemassa erityisesti lääketieteen alalla, jossa halutaan tietää \emph{johtuuko} paraneminen annetusta suoraan annetusta hoidosta vai vaikuttaako läääke johonkin mittaamattomaan muutujaan, joka on suorassa kausaalisessa yhteydessä paranemisen kanssa. \textbf{Lisää lähteet ja tarkista!}
Kuten Pearl ja Mackenzie esittävät kirjassaan Miksi, ihmisillä on luontainen kausaalisen päättelyn taito \cite{miksi}. Tavalliset tilastollisen päättelyn menetelmät eivät tarjoa tapaa määritellä kausaalista yhteyttä: aineistosta voidaan päätellä erilaisia \emph{korrelaatioita}, mutta päättely \emph{B johtuu A:sta} vaatii uudenlaista näkökulmaa. Käytännön tutkimuksessa tarve on olemassa erityisesti lääketieteen alalla, jossa halutaan tietää \emph{johtuuko} paraneminen annetusta suoraan annetusta hoidosta vai vaikuttaako lääke johonkin mittaamattomaan muuttujaan, joka on suorassa syy-seuraussuhteessa paranemisen kanssa. \textbf{Lisää lähteet ja tarkista!}
Syy-seuraussuhteen vahvuuden matemaattinen määrittely vaatii uutta lähestymistä myös todennäköisyyslaskennan merkintöihin. Pearl käyttää alkuperäisessä, englanninkielisessä kirjallisuudessa merkintää do ilmaisemaan interventiota. Merkinnällä halutaan erottaa tavanomainen ehdollinen todennäköisyys $\pr(Y|X=x)$ interventiosta, jossa asetamme muuttujan $X$ arvoon $x$: $\pr(Y|\text{do}(X=x)$. Kimmo Pietiläinen käyttää kirjan suomennoksessa käännöstä \emph{tee}, mutta seuraan tässä tutkielmassa Pearlin merkintöjä, ellen erikseen muuta mainitse \cite{miksi}. Esittelen käyttämäni merkinnät tarkemmin kappaleessa \ref{kausaalimerk}.
Syy-seuraussuhteen vahvuuden matemaattinen määrittely vaatii siis uutta lähestymistä todennäköisyyslaskennan merkintöihin. Pearl käyttää alkuperäisessä, englanninkielisessä kirjallisuudessa merkintää do ilmaisemaan interventiota. Merkinnällä halutaan erottaa tavanomainen ehdollinen todennäköisyys $\pr(Y|X=x)$ interventiosta, jossa asetamme muuttujan $X$ arvoon $x$: $\pr(Y|\text{do}(X=x)$. Kimmo Pietiläinen käyttää kirjan suomennoksessa käännöstä \emph{tee}, mutta seuraan tässä tutkielmassa Pearlin merkintöjä, ellen erikseen muuta mainitse \cite{miksi}. Esittelen käyttämäni merkinnät tarkemmin kappaleessa \ref{kausaalimerk}.
* Kausaalipäättely vaatii uutta laskentoa, \emph{do}-laskento (calculus), myös Miksi-kirjan käännöksen tee-laskento.
* Päättely nojaa vahvasti / tarvitsee mallin, joka ilmaistaan (usein/aina) verkkona, josta voidaan suoraan lukea muuuttujien väliset riippuvuussuhteet.
* Usein funktionaalista muotoa ei määritellä,, lisää tähän ne nuoliversiot yhtälöistä havainnollistamaan, että siirrytään yhtäsuuruudesta määräytymiseen \cite{kalisch14}
* Esimerkkejä Miksi-kirjasta väärin määritellyistä malleista? Esimerkkejä aloista, joila jo käytetty, oleellisimmat pointit historiasta
